Betsiinakin mukaan painonpudotukseen

Terve kaikille!

Täällä yksi laihduttaja lisää eli vielä 24 vuotias Kati Tampereelta. Saman katon alla asustelee avopuolisoni, josta saan miehen itselleni kesäkuussa, sekä meidän 1 v 4 kk ikäinen tyttäremme. Tästä ryhmärämästä pitää huolta vielä kultainennoutaja, joka pitää tarkkaa kirjaa siitä missä kukin on.

Päivän miettimisen jälkeen päätin minäkin liittyä remmiin mukaan. Johan tämän painon kanssa olenkin taistellut monta viimeiset pari vuotta laihoin tuloksiin. Tulos onkin sitten jäänyt ainoaksi laihaksi. Ylipainoa ei paljoa ole, mutta noin seitsemän kiloa olisi aika kova tavoite. Sikäli mikäli peilistä alkaa katsomaan terveän pyöreytensä menettänyt luu- ja nahkakasa niin laihduttaminen loppuu aikaisemmin. Kaipaan kiinteätä olemustani, joka on hävinnyt jonnekin raskausarpien ja röllöttävän läskimahan taakse. Jos saisin edes tuon mahan pois ja paikat edes vähemmän löllyvään kuntoon niin kaikki homma olisi bueno! Tällä hetkellä inhottaakin ajatus juoksemiseta tai hyppimisestä, sillä vaikka vauhti pysähtyy niin liha jatkaa liikettään..

Raskausaika siis oli minullakin se kaiken pahan alku ja juuri vaikka elin vedellä ja hedelmillä. Ei se näköjään katso mitä suuhunsa laittaa. Pitäisi olla muodoiltaan ja kunnoltaan tiiamatinsalo tyyppiä, että palautuminen raskaudesta olisi edes unelmissa mahdollista. Suurin osa tästäkin ylimääräisestä on varmastikin nestettä,sillä edellisen kerran painoa pudottaessani muutama ensimmäinen kilo katosi kuin itsestään. Heh, voisinkin vuokrata itseäni aavikolle kameliksi. Nestettä ainakin riittää, mutta sisusta en tiedä.

Kerroin tästä laihdutusprojektista miehellenikin ja kerroin, että pysyvästä painonpudotuksesta saa ostaa palkkioksi lankaa ja että projektin aikana valmistuneista töistä saa bonuspisteitä. Mies kysyikin sitten:" Ai, että saako sitten projekti päätteeksi ostaa oman painonsa verran lankaa vai niin monta kiloa lankaa kuin on painoaan pudottanut?" Kun olisikin noin. Toisaalta siinä laihtuisi olemuksen mukana lompakkokin ehkä liikaakin.

Tällä hetkellä minulla ei ole vaakaa. Tai on mutta se on pahasti epäkunnossa. Vaaka nimittäin näyttää noin 10-15 kiloa liian vähän riippuen siitä onko vaa'alla hyvä vai huono päivä. En nimittäin usko, että olisin tässä laihtunut noin paljon istumalla, neulomalla, virkkaamalla, syömällä karkkia, pitsaa ja hampurilaisia. Jos näin on niin olen ollut tietämättäni unelmieni laihdutuskuurilla ja se ylimääräinen on lähtenyt korvien välistä. Edelleenkin housut kiristävät samoista kohdista ja saumat huutavat hoosiannaa.

Laihdutuksen suhteen minä olen sitä perässävedettävää tyyppiä, jota saa epätoivon aallokossa olla kannustamassa eteenpäin, mutta nyt usko on vahva ja olen taas intoa täynnä kuin ilmapallo tämän laihdutusprojektin suhteen. Eiköhän me arvon naiset ja kanssalaihduttajat ansaita itsellemme hyvät langat!